Luukku 12, Terve itserakkaus!

Tämä ei tule kenellekkään yllätyksenä, mutta me suomalaiset olemme huonoja kehumaan itseämme. Jos olemme jossain hyviä emme kehtaa sanoa sitä ääneen. En tiedä mitä muut ajattelevat, mutta itselle tulee sellainen oli kun kehuu itseään, että se olisi itserakasta tai ylimielistä, tms. Välillä omalla kohdallani kun onnistun jossakin tulee selläinen olo, että minähän olen iha hyvä tässä. Sitten alkaakin kelaamaan sitä kuinka aina löytyy joku minua parempi, joten en olekkaan hyvä missään. En osaa mitään. Olen surkea kaikessa mitä teen.

Pitäisi oppia seuraavat asiat;
- itsensä kehumien ei ole ylimielisyyttä, itserakkautta, itsekkyyttä
- asioiden liioittelu kehumisen kanssa on... saa ja pitääkin sanoa minä olen hyvä tässä, mutta täydellinen ei meistä ole kukaan. Esimerkiksi. Jos voitat kilpailussa on ok sanoa, että olit paras kilpailioista koska se on  totta ja realistista. Jos voitat mm kisat voit sanoa olevasi maailman paras siihen saakka että joku seuraavissa kisoissa tekee sinua paremman tuloksen. Kuitenkin jos ei kilpailla siellä mm tasolla niin kukaan ei voi sanoa olevansa maailman parhain. Eikä kukaan siellä mm tasollakaan voi sanoa osaavansa hommaansa täydellisesti.
- älä ajattele sitä että joku on sinua parempi ja siksi et voi sanoa olevansa hyvä
- yritä myös pohdiskella realstisesti mitä osaat, mitä et, mitä sinun on kehitettävä
eli siis hyvästele helppo vastaus "en osaa","olen siinä maailman surkein",jne...
- muista myöskin etsiä peilistä ainakin yksi asia mistä itsessäsi pidät ja kun menet peilin eteen muista katsoa juuri sitä mistä pidät

Sitten haastan sinut tekemään seuraavan:
- Hae kynä ja paperi
- Ei ole väliä kunka monta vastausta saat seuraaviin tehtäviin, mutta jokaiseen on vastattava.
Jos et itse keksi mitään joihinkin kohtiin voit kysyä asiaa ystävältäsi, perheenjäseneltäsi, yms

1. Mitä minä osaan ja missä olen ihan hyvä:
2. Mikä luonteessani on mielestäni parasta:
3. Katson peiliin. Pidän kehossani: (kirjoita siis asia/asioita josta pidä kehossasi)
4. Viimeinen ja vaikein tehtävä. Älä heitä paperia pois. Älä sotke sitä. Älä kirjoita mitään negatiivista siihen. Lue paperi ja hyväksy ne vaikka nyt tulisikin ajatuksia siitä, että ehken olekkaan tuossa hyvä tai ehkä en olekkaan luonteeltani tuollainen, jne.
Monelle tämä lyhytkin tehtävä voi olla haastava, mutta on helpompaa kirjoittaa asiat paperille kuin sanoa ääneen. Ja ehkä jonain päivänä pystyt jopa sanomaan nuo vastauksesi ääneen.

Ja jotta tämä olisi reilua niin vastaan myös itse tähän tehtävään.
1. Minä osaan ratsastaa, piirtää, soittaa rumpuja, pariakrobatiaa
2. Tunnollisuus, herkkyys, sympatia ja empatia kyky
3. Mä pidän kehossani mun korvistani ja nenästäni
Mun nenä on tosi pieni ja pidän siitä. Sekä mun korvat joihin tehtiin hörökorvaleikkaus. (Mutta leikkausta ennen korvani oli niin höröllään, ettei yhdellä leikkauksella oisi saatu minun haluamaani tulosta) Korvat siis jäi vielä osittain hörölle. Nyt olen onnellinen ettei näistä tulleet "normaalit" tai omasta mielestäni "täydelliset", koska rakastan näitä.
4. Itselleni heräsi heti epäilys omia vastauksia kohtaan. Ja tuli sellainen olo ettei ne ole totta. Mutta kuka sen määrittelee onko se totta vai ei. On kyseessä minun käsitys itsestäni eikä jonkun toisen käsitys minusta. Minä olen hyvä ja arvokas ihminen. Sanoipa muut mitä tahansa.

"Minä olen minä ja kelpaan kyllä"- tearapeuttini ohjeistaa sanomaan.

Ja hei! Arvostakaa itseänne! Ja itserakas saa olla kun se ei muutu ylimieliseksi, koska jokaisen meidän olisi syytä rakastaa itseään jotta jaksaa rakastaa paremmin ja enemmän muita!

Kukaan ei ole parempi sinä kuin sinä itse! ♥