My day 29.7

*kop kop kop*
Ohjaaja tuli huoneeseeni herättämään mua.
    "Huomentaa! Herätyys! Tulin yllätys käynnille!", ihanan ohjaaja tuli herättämään mua.
Mä avasin silmäni ja ohjaaja seisoo vaaka kädessä mun edessäni.
    "Mitä vittua. Mitä vittua tääl tapahtuu?", minä hämmästelen silmät ristissä.
    "Juu välillä tehdään tälläsiä yllätyksiä. Sun tapauksessa otetaan ylläri paino", ohjaaja kertoo.
Mä en meinannut käsittää tilannetta. Olin niin väsynyt. Katsoin kelloa ja se oli 10.15.
Kymmenen minuutia häämmästelyä ja sitten nousin ylös. Mulla oli päällä paksu jumpsuitti ja sanoin etten mene vaa'alle se päällä, koska se painaa paljon. Ohjaaja sanoi, että saan vaihtaa kevyemmät vaatteet, mutta niin että hän näkee. Vaatteet vaihdettuani kysyin saanko käydä vessassa ja yllätyksekseni en saanut siihen lupaa. Noh eipä auttanut muu kuin nousta vaa'alle.
Numerot lähti juoksemaan ja paino oli 72,3kg. Eilen aamulla se oli 72,5kg ja tämän viikon maanantaina se oli 73,0kg. Mä kysyin mikä tässä on homman nimi mutten saanut vastausta.
    "Sä saat miettii ja hautoa tätä mielessäs, että miks näin tehtiin. On hyvä sullekkin tietää missä mennään", ohjaaja totesi.
Ohjaaja lähti ja minä lähdin samalla aamupalalle. Join teetä ja söin banaanin. Heti sen jälkeen menin takaisin sänkyyni makoilemaan.

Klo 12.00
    "Lounas aika. Koitas tulla syömään", ohjaaja tuli patistelemaan.
Menin alakertaan lounaalle ja söin pizzaa sekä salaattia. Sen jälkeen palasin huoneeseeni, otin koneen esille ja aloin kirjoittamaan identiteettihäiriö postausta. Sen kirjoitettuani ohjaaja tuli juttelemaan kanssani. Hän tuli kertomaan VIHDOIN syyn siihen miksi minut yllätyspunnittiin.
    "Me halutaan varmistaa, ettet huijaa meitä punituksissa ja nyt me vähän epäillään sua. Sulla tippu päivässä paino 200g. Joko sä eilen söit todella vähän tai oksentelit tai sitten sä tankkaat täällä huoneessa vettä ennen punnituksia", ohjaaja sanoi. Minä olin pyörällä päästäni, koska söin eilen enemmän kuin piitkään aikaan. Enkä oksentanut enkä tankannut vettä.
    "Mä olen rehellinen punnituksissa. En mä ala mitää vettä tankkaa. Ei hätää. Vähän pliis luottoo peliin", vannoin.
    "Me kaikki ohjaajat ollaan huomattu, että sä olet todella fiksu ja ovela. Niin me ei voida luottaa suhun, koska sä saatat hetkenä minä hyvänsä käyttää oveluuttas ja huijata meitä joko vaa'alla tai ruokailun yhteydessä", ohjaaja selitti. Mua vähän nauratti kuinka hän kehui mua ovelaksi. Kun oltiin höpötetty aikamme menin käymään suihkussa ja valmistauduin siihen, että iskäni tulee.
Klo 15.00
Iskä tuli ja lähdimme ajelemaan.
Mä käytiin ekana kirpputorilla josta ostin kaksi xxl kokoista miesten hupparia ihan vaan koska rakastan hukkua isoihin huppareihin. Lisäksi ostin myös neuleen. Sitten soitin laitokselle.
    "Moikka. Onko ok jos en tuu viidelt syömään jos käydään iskän kans syömäs?", kysyin.
    "Nooh. Kai se käy. Joo kyllä se on ihan ok. Mut sitte kun tuutte niin pyydä isääs käymään tässä sisällä kertomas mitä oot syöny", ohjaaja vastasi.
Ja näin asia oli taputeltu. Me käytiin iskön kanssa syömässä. Otettiin hesestä ruoka mukaan ja lähettiin ajamaan mummolaan. Matkalla söin hesen kasvistortillan ja näin ylitin itseni. Okei kyllä mulla vähän omatuntohuusi ja iskä sitten lohdutti. Mut muuten jäi hyvä fiilis ja sitä paitsi se kasvistortilla maistu hyvälle. Se on tärkeintä. Ajettiin noin 90km ja sitten oltiinkin klo 17.10 mummolassa. Mummo keitti kahvit ja vaihdettiin kuulumiset. Ja sitten lähdettiin ajelemaan takaisin laitokselle. Kun olin laitoksella kello oli 19.40.
Sitten aloin jumppaamaan. Ohjaaja kävi juttelemassa välissä ja sitten taas jumppa jatkui. Iltapalalla en saanut alas mitään muutakuin teen. (Koska olin edelleen täynnä tortillasta) Sitten menin yläkertaan otin iltalääkkeet ja tein vielä pienen vatsatreenin. Ja sitten kello olikin jo 1.05 yöllä ja oli aika mennä nukkumaan.