To 23.3

Olin koulussa ja lähdin koulusta tuntia aikaisemmin. Päästyäni kotiin lähdin lenkille.
Lenkillä uuvuin ja uuvuin. Sain onneksi omin voimin käveltyä kotiin saakka. Kotona oli yksinäistä. Äiti lukee pikkusiskon kanssa kokeisiin. Iskä on aina joko päiväunilla, salilla, pelaamassa lätkää tai autotallissa. Mä olin yksin. Mun asuin paikkakunnalla mulla ei oo ystäviä joita näkisin ja joiden kanssa viettää aikaa. Toisaalta en uskalla soittaa kenellekkään kaverille. Pelkään ettei kukaan jaksa puhua kanssani. Päätin sitten mennä vielä toiselle lenkille. Yhteensä lenkkeilin vähän yli 7km. Aika pieiniä ne lenkit oli mutta paasto vetää kropan voimattomaksi. Olen siis paastonnut 7päivää.
Toisella lenkillä oli jotenkin harmooninen, rauhallinen ja hyvä olo. Mieli oli rauhallinen. Ei ollut liian kylmä tai kuuma. Ihana pakkas viima silti tuiversi kasvoilleni. Muutamia pienen pieniä lumihiutaleita leijaili taivaalta maahan. Lumihiutaleet symboloivat sillä hetkellä täydellisesti sitä kuinka pieni ja kevyt tahtoisin olla. Jonakin päivänä minä vielä lennän.