keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Erityisherkkyys

"Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, sillä hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa laajemmin ja syvällisemmin. Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia ja tunnollisia. Toisaalta he kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä." (Tekstin pätkä on kopioitu wikipediasta)

Miten minun elämään vaikuttaa eritysherkkyys?
Itselläni erityisherkkyys vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni vähän kuten ahdistushäiriöni. Toki siis erityisherkkyys piirteet eivät ole lähelläkään ahdistuneisuushäiriötä. Me erityisherkät olemme tunneälykkäämpiä kuin keskivertoihmiset. Olemme super sympaattisia sekä empaattisia. Osaamme tulkita ja "aistia" toisten ihmisten tunteet välillä jopa liian herkästi ja voimakkaasti. Esim. Jos olen isossa porukassa osaan tulkita lähes heti jos joku ei yhtään pidä minusta. Tämä tekee usein elämästä raskaampaa. Yleensä myös toisen murheesta tulee oma murhe. Minulla ei niinkään toisten murheista tule taakkaa omille hartioille paitsi tietyn laisissa tilanteissa. Itse kun huomaan, että jollakulla on huono olo psyykkisesti tai fyysisesti niin alan utelemaan mikä hänellä on. Tästä syystä olen hieman ahdistava kaveri välillä. Ja jos minulle ei kerrota mikä on hätänä huolestun, en pysty keskittymään mihinkää ja saatan mennä pois tolaltani. Toisin kuin, jos minulle kerrotaan mikä on hätänä yritän tehdä kaikkeni auttaakseni.
Välillä myös meteli tekee sen etten kykene keskittymään mihinkään. Tunneherkkyys saa minut myös ärsyyntymään aivan pienistä asioista. Esim. Jos joku moniste on pöydän reunalla siten, että monisteen kulma on yli pöydän reunan niin en pysty keskittymään muuhun kuin monisteeseen koska pelkään että se tippuu. Ja jos se tippuisi kokisin huonoaomatuntoa siitä etten siirtänyt sitä. Joskun erään psykologin haastattelussa psykologi kysyi mitkä asiat hänen huoneessaan häiritsee keskittymistäni. Siinä sitten muistan luetelleeni todella monia asioita ja kun muutamia näistä asioista siirreltiin minulle vähemmän stressaaviksi oli helpompi keskittyä psykologisiin testeihin. Mutta siis tälläistä on minun elämäni erityisherkkänä. Huomenna kerron ahdistushäiriöstäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti