Kuulumisia

Anteeksi hirmuisesti tämä hiljaisuus blogissani.
Tässä on nyt ollut niin paljon kaikkea, että kirjoittaminen on stressannut enemmän kuin toiminut terapeuttisena.
Lähdetään järjestyksessä.
Elikkäs leikkaus meni tosi hyvin. Pääsin takaisin laitokseen samana päivänä.
Kuusi viikkoa vähintään kävelemättä normaalisti. Ensimmäiset kaksi viikkoa menin keppien kanssa ja nyt kevennyskengän kanssa voin kävellä. Ne kaksi viikkoa oli raskaat kaksi viikkoa. En pystynyt mihinkään juurikaan menemään.
Sitten iskikin se kauhulla odotettu päivä. Se päivä kun kuolema pelottaa ja samaan aikaan harkitsee itsemurhaa. Se päivä kun itkee silmänsä kuiviksi. Se päivä kun nuomero vaihtuu.
Nimittäin syntymäpäivä. Se oli raskas päivä, mutta se ei ollut yhtä raskas kuin viimeksi.
Minun ikäkriisini ei ole siis mikään vitsi vaikka moni niin kuvittelee.
"Sähän oot nuori ja täytät 18v. Eihän sulla mitään ikäkriisiä ole. Se puskee vasta ekan kerran siinä 30v:n tienoilla ja sitten vasta kun täytät 50v", näin moni ajattelee. Se ei vain kohdallani pidä paikkaansa. Toisaalta mikään ei muuttunut saan yhtäpaljon apua ja saan asua laitoksessa. Lääkäri ajat, kela paperit yms. minun on hoidettava itse, mutta saan siihen tukea toidella paljon.
Ja tästä päästäänkin ns. virallisiin asioihin.
Kun täyttää 18v pankkitilit siirtyy omiin nimiin ja kuukauden sisällä tunnukset vanhenee ja on käytävä pankissa. Toisen tilini olen jo hoitanut ja toisen kanssa olen säätänyt ja nyt pitäisi varata aika toiseen pankkiin. Ongelma on, että pelkään soittaa virallisia puheluita. Niin ja kelan papereita pitäisi täytellä. Lääkäri kirjoittaa B-lausuntoa vammaistukea ja psykoterapiaa varten. Terapiaan liittyvän lapun olen hoitanut ja se pitäisi kelaan viedä. Sairaspäivä raha hakemus on lähes valmis.
Ja vammaistuki asia on puoli tiessä. Niin kutsuttu ARTO-lomake on nyt valmis ja vien sen huomenna polille, mutta hakemus mikä menee kelalle on täysin tyhjä. Nämä on kuormittanut minua paljon.

Vointi on vaihdellut aika paljon. Nyt kun kirjoitan tätä kellon on hieman yli puolen yön ja kävin tuossa 22.30-23.30 kävelyllä, koska virtaa riittä. Tai...noh... Nyt alkaa lääkkeet väsyttämään pikkuhiljaa. Toisinaan olen ollut voimaton ja sh ajatukset on pyörinyt päässä. Satunnaisia ahmimisia on ollut ja satunnaisia vähällä syömisillä mentyjä päiviä myös. Viiltelyä on ollut kolmesti tai neljästi. Poliisi kuulustelu on ollut (tästä lisää myöhemmin). Poikaystävän kanssa ollut hieman hankalaa. Ryyppäämistä ollut jonkun verran. Sirkus treeneissä olen käynyt vaikka jalkapuoli olenkin ja esiintymis asutkin on nyt valmiina. Minua hieman ahdistaa puku, koska koen itseni hyvin lihavaksi ja valkoiset legginsit ei imartele jalkojani (mutta valkoiset legginsit sopii parhaiten asuun). Anyway on niitä hyviä hetkiäkin ollut. Esiintymis asujen etsiminen Harmaan kanssa oli mukava. Olen myös käynyt hänen kanssaan syömässä ihan ravintolassa. Nää mukavat asiat on auttanut mua jaksamaan yllättävän paljon.

Silloin kun olin niukalla ravinnolla mun keho toimi hitaalla ja se ei ole vieläkään normalisoitunut. Syön säännöllisesti riittävästi ja keho ei ymmärrä ettei ole mitään hätää. Se luulee että nyt on kerättävä kaikki ruoka varastoon koska nälkiintyminen on edessä. Mutta kun ei ole.
Tästä syystä kaikki mitä syön kerääntyy mun kroppaan. Neste, ruoka, herkut, aivan kaikki.
Se ahdistaa. Paino on noussut tosi paljon. Ehkä vuoden päästä tämä on tasoittunut ja keho alkaa olla normaali toiminnassa. Väkisinkin silti ajattelen, että jos sitä ihan vain pari kiloa tiputtaisin.
Ihan oikeasti vain 2kg. Ei enempää. Mutta minulla on syömishäiriö josta en ole vielä parantunut joten laihdutus ei kannata. Kun antaa pikku sormen niin se vie koko käden ja wholaa piru on irti ja kierre alkaa. Minä tedän jo mitä se on. Olen nähnyt sen. En tahdo sinne kierteeseen enään. Kierre on poikki, mutta mieleni ei ole vielä terve.

Jos teillä on toive postauksia niin niitä saisi taas laittaa kommentteihin. Kiitos jo etukäteen.
Voikaa hyvin rakkaat ihmiset <3

Fiiliksiä +paino asiaa

Mua on ahdistanu paljon. Mun elämän tilanne on todella hektinen. Ja musta tuntuu, että mun mielenterveyden tilani huononee tämän hetkisen tilanteen takia. Aloitan hyvistä asioista kuitenkin.
    Eli mulla oli palaveri yhellä lastensuojelu laitoksella. Se meni hyvin. Mä pääsen sinne heti, kun sieltä vapautuu paikka. Siellä on käytössä itsenäistymisohjelma, jonka mä menisin sinnä käymään läpi ja sitten muuttaisin omilleni. Se on avohuollon sijoitus ja mä haluan sitä, mutta silti se pelottaa ja ahdistaa. Onneksi Harmaakin asuu siellä.
Toinen ihana asia on se, että saatiin sovittua välimme Rubiinin kanssa. Se tuntui hyvältä ja tuntui, että kivi olisi vierähtäny sydämmeltä pois.
    Sitte huonot uutiset. Mulla epäillään astmaa, joka on mun tulevaisuude tuhoaja. Oon unelmoinu hevosalan opiskelusta kolmosluokkalaisesta saakka ja jos mul todetaan astma se unelma tuhoutuu. Ja oon hevosalan varaan rakentanu koko tulevaisuuden suunnitelmani.
Toinen on se että mun sydänfilmissä olikin jotain. Ja nyt minulla on tässä piahkoin uudet verikokeet ja sydänfilmi. Mä toivon että se on vaan jotain pientä joka johtuu siitä että jännitän. Noh...toivottavasti asiat selviää pian.
    Tää kaikki tuntuu niin isolta mun pääni sisällä. Muutto laitokseen, astma epäily, sydän juttu, ysiluokan loppuminen jne. Mun pää on ylikuormittunut. Teen asioita joita en normaalisti tee. Käyttäydyn oudosti. Kotona olen energiaa täynnä. Ihan kuin olisi jokin mania päällä. Joko olen h*lvetin kiukkuinen tai hyper aktiivinen ja iloinen. Höpisen itsekseni, nauran kotona melkein koko ajan. Ja pelleilen vaikka on paha olo. Unohtelen asioita ja käyn hitaalla. Unohdin nupo aikanikin sitten unohdin fysioterapia aikani. Kokeeseen luin hulluna ja vielä opettajan kanssa kerratessa osasin asiat ysin tai kympin arvoisesti, mutta kun sain kokeen eteeni aloin itkeä enkä enään muistanut mitään. Sain koko ysiluokkani huonoimman numeron 7+ edellisistä kokeista sain 9puolen ja 10-. Mitä tämä on? Olen myös ahminut TODELLA PALJON! Painoni myöskin on ollut korkeimmillaan mitä IKINÄ ENNEN! 78.0KG!!! Painoindeksin mukaan lievä YLIPAINO!!! Löysin netistä todella tarkan dietin. Se ei ole vain sellainen syö tänään 800kcal jne. Siinä on tarkasti jokaiselle päivälle oma ateria suunnitelma ja kerrotaan mitä milläkin aterialla saat syödä. Kalori määrä ei ole se ihanteellinen 500kcal tai 800kcal, mutta ainakaan en ahmi ja olen jopa laihtunut vähän. Tänään aamulla painoin 75.7kg eli tippunut neljässä päivässä 2.3kg. Ja juu osa varmaan on nestettä mutta silti. Kyllä tämä vielä hyväksi kääntyy. (Tai ainakin toivon niin)